Seikkailija-arkeologi Lara Croft lähtee metsästämään salaperäisiä muinaisia artefakteja ennen kuin salaseura Illuminatin pahat pojat saavat ne omiin tarkoitusperiinsä.
En tuon enempää nyt äkkiseltään muista. Enkä kyllä jaksa yrittääkään muistaa.
PlayStationin hittivideopelien listalle lävähti aikanaan seikkailupeli Tomb Raider, jossa brittiarkeologi Lara Croft reissasi ympäri maapalloa paljastamassa muinaisia huippuvaarallisia aarremestoja taattuun Indiana Jones-tyyliin ja maailmanmenestyksen myötä jatko-osia pukkasi luonnollisesti. Itse olen kyseisestä sarjasta pelannut vain kolmatta osaa, joka ei jäykkiskontrolliensa ja muutenkin hermoja raastavan vaikeustasonsa takia ollut välttämättä mikään ilahduttavin mahdollinen pelikokemus. Näin ollen odotukseni olivat lähestulkoon olemattomat tätä sarjan ensimmäistä elokuvaversiota kohtaan, jolle ei nyt muutenkaan oltu katsojien ja kriitikoiden keskuudessa sen kummemmin aplodeja annettu.
Ja tyypillisen turhauttavaksi videopelielokuvaksi tämä osoittautuikin. Lara Croft: Tomb Raider on vain nähdynoloinen ja ärsyttävän omahyväisesti näytelty rymistely, josta se varsinainen hautaraidausmeininkikin jää luvattoman vähälle. Angelina Jolie täyttää kyllä ulkonäöksellisesti kaikki Laran tunnusmerkit, mutta siihen se hänen osaltaan jääkin. Loppujen lopuksi vain Laran vastaparin esittäjän Daniel Craigin karisman kykenee tunnistamaan tämän soossin seasta.
Triviatietona vielä, että Croftin kuollutta isäukkoa näyttelee tässä Jolien oma, Jon Voight.
Pisteet: 1/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti