Kuvaus antiikin Rooman erään pahamaineisimman keisarin, Gaius Julius Caesar Augustus Germanicuksen eli Caligulan väkivallan ja perverssioiden täytteisestä hallituskaudesta 37-41 jaa.
Eroottissävytteisistä b-elokuvista tunnetun italialaisohjaaja Tinto Brassin Caligulan oli ilmeisesti alun perin tarkoitus olla eräänlainen poliittinen satiiri Rooman valtakunnan ajoista, jossa ei nyt alun alkaenkaan olisi realistisen historiankuvauksen nimissä paljoa säästelty kidutuksia, orgioita, päähepun mielisairauksia yms. Mutta kun sitten tuli koko homman tuottaja, Penthouse-miestenlehden perustaja Bob Guccione, joka lisäili filmiin jälkikäteen lukuisia hardcore-kohtauksia sinne tänne, sai Caligula ilmestyessään lähinnä vain maailman kalleimman (15 miljoonaa dollaria) ja ammattimaisimmin tuotanto- ja näyttelijävoimin toteutetuimman pornoelokuvan maineen. Lopputuloksesta tyrmistyivät paitsi katsojat, myös valtaosa tekijätiimistä, ohjaaja Brassia ja päätähti Malcolm McDowellia myöten.
En tiedä, miten paljon Caligulan (ainakin siitä alkuperäisestä) materiaalista perustuu todellisuuteen kun ei historiankirjatkaan ole näitä keisarin umpipervoiluja kyennyt juuri todistamaan. Uskon kyllä, että kun historiallisia tositapauksia kuvaavan elokuvan sisällöstä noin 95% on seksiä, täytyyhän siinä kaikessa olla edes aavistuksenomaista perää (no pun intended), mutta oli miten oli, mahdollinen totuudellisuus ei poista elokuvasta sen suorastaan räiskyvää sensaatioleimaa. Siis hittolainen, mitä kaikkea tässä nyt onkaan, kastrointia, panemista, nekrofiliaa, panemista, insestiä, panemista, päänkatkontaa jne. Ai niin, muistinko mainita panemisen? Ja kaikki tämä mainittu oikein pikkiriikkistäkin veripisaraa myöten ruudussa. Tämä äärimmäistäkin äärimmäisempi äärigroteskius tekee Caligulasta kyllä elokuvana itsenään aivan helkkarin kiintoisan ilmestyksen, mutta varsinaisena katselukokemuksena on se lähes monumentaalisen vastenmielinen. Porno kun on muutenkin niin "underground" leffagenre ja niin tietyn tyyppisiin katsojan tarkoituksiin ja tilanteisiin suunnattu ettei sitä missään nimessä pitäisi sekoittaa mihinkään valtavirran lajityyppeihin. En usko, että tämä elokuva olisi ollut yhtään sen mieluisampi ja vähemmän sensaatiomaisempi tapaus, jos tuottajat olisivatkin antaneet sen olla rauhassa, mutta ehkä tilaa olisi sitten voinut jäädä edes enemmän niiden väkivaltaisuuksien kuvaukselle, mitä tällaisista elokuvista aina mieluummin odottaa.
No yritetään nyt kumminkin hakemalla hakea vielä jotain positiivista itse sisällöstä. Vaikka jokaisen näyttelijän kyvyt katoavatkin kaiken perverssihuurun alle, ei ainakaan Malcolm McDowell varsinaisesti petä hirviökeisari-roolissaan. Jo Kellopeliappelsiinissa ihan Caligulan tyylistä ultraväkivallan pyörteissä liihottavaa psykopaattia Alex DeLargea vallan vakuuttavasti esittänyt McDowell pitkälti toistaa tässä tuon hahmon eikä sitä nyt sinänsä voi olla arvostamatta. Kellopeliappelsiinista puheen ollen, tiedättehän te siitä sen kohdan, jossa Alex lukee vankilassa Raamattua ja tulkitsee sen omasta sadistisesta näkökulmastaan, Jeesuksen ristiinnaulintoineen kaikkineen? Miten minusta tuntuu, että koko Caligula on vain yksi iso osa juuri kyseistä Alexin fantasiointia siellä putkassa? :D
Nippelitietona vielä veteraaninäyttelijä John Gielgudin hupaisa kommentti tunnelmistaan Caligulan lavasteissa: "Oh, it's wonderful. I've never seen so much cock in my life."
Pisteet: 1/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti